Padasjoen kylät

Arrakoski

Arrakosken kulttuurihistoriallisesti arvokas teollisuuskylä sijaitsee Padasjoen pohjoisosassa, vt 24:n varressa, noin kahdeksan kilometrin päässä kirkonkylästä. Arrakosken keskuskylä on rakenteeltaan klassisen kaunis raittikylä.

Arrakosken alueeseen kuuluvat Kauratteen ja Kaukelan kylät. Padasjoen vesireitin suurin koski, Arrakoski on kautta historian vaikuttanut kylän kehitykseen. Nykyisin Arrakosken seutu tarjoaa upeat mahdollisuudet melontaan. Kylällä on vilkasta yritystoimintaa ja aktiivinen kyläyhdistys

Auttoinen - Neroskulma

Auttoinen ja Neroskulma sijaitsevat Padasjoen kunnan lounaisosassa, reilun kymmenen kilometrin päässä Padasjoen keskustasta. Kylät ovat teiden ja runsaiden vesistöjen risteyskohdassa, Evon metsien tuntumassa.

Auttoisilla ja Neroskulmalla eletään yhteishengessä yli kunta- ja maakuntarajojen. Kylillä on maataloutta ja monenlaista yrittämistä. Kylällä on myös monivuotinen, erittäin aktiivinen kyläyhdistys. Alueella on myös paljon kesäasukkaita.

Kasiniemi

Kasiniemen kylä sijaitsee Padasjoen luoteisosassa. Etäisyys kirkonkylästä on noin 30 kilometriä. Tampereelle on matkaa 80 kilometriä, Lahteen ja Hämeenlinnaan noin 80 kilometriä. Kasiniemi on kauniiden ja runsaasti virtaavien vesien keskellä. Asutus on pitkälti sijoittunut Vehkajärvestä Vesijako-järveen laskevan virran varrelle.

Kalastuksella on suuri merkitys kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille. Pienveneilymahdollisuudet ovat hyvät. Kasiniemen kautta kulkee mm. Bifurkaatiomelontareitti, jota pääsee Päijänteelle. Kylällä on toimiva kartano - Ansion kartano.

Kellosalmi - Virmaila

Kellosalmi-Seitniemi-Virmaila ovat yhdistyneet kyläyhdistyksenä. Alue on kunnan pohjoisosassa, aivan Päijänteen syleilyssä. Alueella on runsaasti kesäasukkaita niin mantereella kuin saarissa. Virmailan saari on Päijänteen suurin saari ja siellä on vakituisia asukkaita, maataloutta, pienyrittämistä sekä ammattikalastajia.

Kylällä on muutakin yrittäjyyttä, kuten mm. puunjalostusta, hattujentekijä ja mökkitalkkareita. Alueen kesäasukkaita täydentävät myös saarissa sijaitsevat useiden venekerhojen tukikohdat. Alueella on runsaasti retkeilykohteita, mm. Päijänteen kansallispuistossa ja Päijänteen virkistysalueyhdistyksen kohteissa. Alueella on myös matkailuyrittäjiä sekä lomamökkien vuokraustoimintaa.

Kirkonkylä

Padasjoen keskusta - kirkonkylä - on infrastruktuuriltaan vanhan maalaisrakentamisen ja kerrostaloasumisen yhdistelmä. Aivan keskustassa on vanhaa kulttuurimaisemaa, arvokkaita vanhoja taloja, omakotitaloja ja erilaisia kauppa- ja palvelukiinteistöjä. Uudisrakentamista edustaa hissillinen kerrostalo. Kirkkojoki, joka laskee Kirkkolammesta Päijänteeseen ohi Saksalan vanhan kartanon, jakaa keskustan kahteen osaan. Kirkko, Kuntala ja terveyskeskus ovat pohjoispuolella kylää.

Varsinaisessa keskustassa on mm. uimahalli Jokihelmi, kirjasto, Nuokku, erikoisliikkeitä, pankkeja, ravintoloita, apteekki ja asiamiesposti. Keskustan tuntumassa ovat seurakunnan toimistot ja Seurakuntakoti sekä Pappilanmäen koulu ja lukio, lähiliikuntapaikat ja marketit.

Padasjoen kirkonkylällä on monipuoliset harrastusmahdollisuudet mm. liikuntasaleja vuokrataan iltakäyttöön. Kaksi luistinrataa, uimahalli, kuntopolut ja ladut sekä järjestöt ja Wellamo-opiston piirit tarjoavat monipuolisia harrastusvaihtoehtoja.

Maakeski

Maakeski on Padasjoen eteläisin kylä Päijänteen ja Evon retkeilyalueiden välissä. Matkaa Padasjoen keskustaan on 10 kilometriä ja Lahteen vain 40 kilometriä. Asutus on väljää ja viihtyisää ja se sijoittuu pääasiassa vt 24:n itäpuolelle. Koska Päijänteen rantaviivaa on runsaasti, on Maakeskessä myös paljon kesäasukkaita.

Nyystölä

Nyystölä on vireä ja maisemaltaan kaunis kylä Päijänteen lounaisrannalla, viiden kilometrin päässä keskustasta. Valtatie 24:n ja Padasjoen kirkonkylän läheisyys takaavat Nyystölälle hyvät kulkuyhteydet ja päivittäiset palvelut. Nyystölä ponnistaa vahvasta historiastaan. Kylä ylläpitää ja kunnioittaa historiaansa ja ympäristöään monin EU-projektein.

Kyläyhdistys ja osakaskunta ovat yhdistäneet voimansa kylän vireyttämiseksi ja kehittämiseksi. Mm. uusi kotisatama ja lintutorni ovat valmistuneet Päijänteen rantaan. Myös Nuijasodan patsaan ympäristö ja opastaulu ovat valmistuneet, Monuksen rantasauna ja sen ympäristö pidetään kunnossa ja entinen vanhainkoti on muuttunut Majatalo Onnenmyyräksi. Kylällä on myös pienteollisuutta sekä suuri, maataloutta harjoittava Werhon kartano.

Torittu

Toritun kylän historia on yhtä vanha kuin Padasjoen historia. Hallintopitäjän perustamisvuotena pidetään vuotta 1442. Tuolloin Padasjoen käräjillä vahvistettiin Toritun isäntien kauppa, jolla he olivat ostaneet neljänneksen hauholaisilta Lummene-metsästä. Loput Lummene-metsästä harmoslaiset ja torittulaiset ostivat vuonna 1558, jolloin pitäjän raja muodostui nykyiseksi.

Toritun kylän tärkein kohtauspaikka on Sepänmäki eli museoalue, missä on yhä säilyttämisen arvoisia vanhoja rakennuksia aina 1700-luvulta saakka. Kyläsepän pajassa voi yhä takoa rautaa, minkä vuoksi on ollut mahdollista järjestää myös kursseja taonnan alkeisiin. Kyläsepän museo on avoinna kesäisin, minkä lisäksi rakennuskantaa pidetään tarvittaessa yllä talkoin.

Kyläyhdistys on yhdessä metsästysseuran kanssa rakentanut Toritun luonto- ja kulttuurireitin, johon saatiin apua Leader-projektista. Polku on 27 kilometriä pitkä ja sen varrella on sekä luonto- että kulttuurikohteita.

Vesijako

Vesijaon kylä, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa, sijaitsee Vesijako-järven eteläpäässä, noin 20 kilometriä Padasjoen keskustasta. Kylänraitti kulkee kylän keskellä korkeimmalla kohdalla. Kylän asutus sekä entinen koulu, seurantalo ja vanhat kaupparakennukset sijoittuvat tien ja metsän rajaamaan peltomaisemaan.

Tie seuraa soraharjua, joka jatkuu järven poikki harjusaarina. Kasiniemessä harju jatkuu Puuksamenniemenä. Kylän pellot sijaitsevat tien molemmilla puolilla. Kylän alue on noin neljä kilometriä pitkä. Vesistöinen alue houkuttelee runsaasti kesäasukkaita. Lisäksi kylällä on lomamökkien vuokrausta.