Siirry sisältöön

Luontokohteet

Padasjoella on kaksi merkittävää luontokohdetta; Evon Retkeilyalue ja Päijänteen kansallispuisto, jotka ovat suosittuja matkailijoiden keskuudessa. 

Päijänne-Ilves

Padasjoen laivarannasta lähtevä noin 13 km mittainen Päijänne–Ilves -reitti toimii yhdysreittinä Evon retkeilyalueelle. Reitti on maisemiltaan vaihteleva ja Evon alueelta voi jatkaa alueen muille reiteille. Reitin voi kulkea myös toisinpäin ja Padasjoen päässä tutustua Päijänteen vesistöön ja harjumaisemiin. Reitin varrelta löytyy laavuja ja autiotupia. Patikoinnin lisäksi reitti soveltuu hyvin myös maastopyöräilyyn.

lue lisää

Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen Kansallispuisto sijaitsee Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen upeissa maisemissa. Kansallispuisto levittäytyy kolmen eri kunnan alueelle, joista yksi on Padasjoki. Puisto soveltuu vesiretkeilyyn ja lähes kaikki puiston alueet ovatkin tavoitettavissa vain vesiteitse. Kansallispuiston suosituin kohde on harjusaari Kelvenne. Kelventeen reittiliikenteen aikataulut: www.kulkeevettenhalki.fi 
lue lisää

Kullasvuoren Tornipolku

Kullasvuoren liikunta-alueen huipulla sijaitsevista Tuomastorneista pääset ihailemaan maisemia kauas Päijänteelle ja Padasjoen metsäisiin salomaisemiin. Iso-Tuomas -maisematornin korkeus on noin 14 metriä. Tuomastornien juurelle pääset nyt myös talvella uutta Tornipolkua pitkin.
LUE LISÄÄ

Evon retkeilyalue

Evon retkeilyalue on yhteensä noin 8500 hehtaarin suuruinen alue ja se on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Evolla voi patikoida merkityillä reiteillä, yöpyä laavuilla tai telttailuun varatuilla paikoilla.
lue lisää

Muita kohteita

Karhulenkki

Karhulenkki kiertää Kelkutteenharjun maisemissa, Evolla. Reitti on keskivaativa, ja koko lenkki kestää n. 3 tuntia. Reitin varrelta löytyy infotauluja joiden teemana on sananlaskut. Mikäli haluaa tehdä pitemmän reissun, voi tämän reitin yhdistää Päijänne-Ilves -reittiin.

Karhulenkki alkaa Kelkutteen pysäköintialueelta, samasta kohtaa kuin Savottapolku. Lähtöpaikalla on tulentekopaikka ja kaivo. Siinä sijaitsee myös Kelkutteen savottakämppä, joka on muistona alueen tukkijätkähistoriasta. Karhulenkki on saanut nimensä siitä, että se nousee Karhumäkeä ylös reitin puolivälin paikkeilla. Reitin varrella on noin 10 infotaulua, joissa teemana on vanhat sananlaskut jokapäiväisistä askareista ja työstä. Alkuosa reitistä kulkee paikoin heinikossa ja polulla on pieniä kantoja. Kahden ja puolen kilometrin jälkeen reitti on erittäin helppokulkuinen. Loppuosa reitistä kulkee kivikkoisemmassa maastossa ja lopussa on vaikeakulkuinen lasku. Karhumäen tulentekopaikka sijaitsee Iso-Tarus -järven Ruplahden maisemissa. Evon luonto on kuivahkoa mäntymetsää, jolle on ominaista pikkujärvien ja lampien runsaus. Alueen harjumaisuus on jääkauden aikaansaannoksia ja sen korkeus on ylimmillään noin 160 metriä merenpinnasta. Metsissä liikkuu talviasikaan hirviä ja myös alueen tunnuseläimestä, Ilveksestä tehdään silloin tällöin havaintoja. Alueella on myös runsaasti linnustoa ja muuttolinnuista esimerkiksi joutsenet pysähtyvät joskus muuttomatkallaan Evolle. Evon alueella on ollut asutusta jo 1300-luvulla. 1800-luvulla siellä toimi Suomen ensimmäinen metsäopisto.

Reitin alkuun
Kelkutteen pysäköintialue
Kelkutteentie 491
17470 Padasjoki

Kuvagalleria
Lataa GPX

 

Kelventeen harjupolku

Kelvenne on Päijänteen kansallispuistossa sijaitseva harjusaari, jonka läpi kulkee luontopolku. Kelventeellä on upeita lahdenpoukamia hiekkarantoineen ja löytyypä saarelta myös suppalampi. Kelventeelle pääsee kesällä Jenni Maria laivalla, venetaksilla, omalla veneellä tai meloen, talvella jäätä pitkin hiihtäen tai lumikenkäillen.

Kelventeen harjupolun -reittikuvaus (visitpaijanne.fi)

Savottapolku

Savottapolku on Kelkutteelta lähtevä neljän kilometrin mittainen polkureitti. Kelkute sijaitsee Evon retkeilyalueella, joka on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista ja retkeilyalueista. Evolta löytyy patikkaretkiä päiväksi tai useammaksi. Savottapolku kulkee Evon koillisosassa, Taruksen retkeilyalueella. Polun varrella pääsee tutustumaan 1800- ja 1900-lukujen savottaelämään. Soveltuu myös maastopyöräilyyn. 

Reitin alkuun
Kelkutteen pysäköintialue
Kelkutteentie 491
17470 Padasjoki

Tulostettava reittiesite (pdf)
Lataa GPX

Maakesken luonto- ja kuntopolku

Polku muodostuu kahdesta reitistä. Korkiaismäen polun (n. 3,2 km) korkeimmalta kohdalta aukeaa henkeäsalpaava näkymä Päijänteelle. Linnamäen polun (n. 3,6 km) vaativa alku johdattaa kuntoilijan entisen hyppyrimäen ponnahduspaikalle.

Molemmille poluille pääsee parhaiten ajamalla auto kylätalo Rientolan pihaan (Mukulintie 30) ja kävelemällä Mukulintietä eteenpäin noin 300 metriä Korkiasmäen polulle tai 400 metriä Linnanmäen polku. Poluilla on viitoitus.

Reitin alkuun
Kylätalo Rientolan pysäköintialue
Mukulintie 30,
17470 Padasjoki

Maakesken luonto- ja kuntopolun kartta (pdf)

Lataa GPX Korkiaismäen polku
Lataa GPX Linnamäen polku

Toritun luontopolku

Reitin pituus on kokonaisuudessaan 27 kilometriä. Eteläinen Humaljärven kiertävä lenkki on 13 kilometriä ja pohjoinen, Kuivajärvellä kiertävä lenkki 14 kilometriä pitkä. Reitti kulkee pääosin pieniä metsäautoteitä pitkin. Reitti on merkitty, mutta maastokartta on suositeltava olla mukana.

Reitin alkuun
Sepänmäen museon pysäköintialue
Langantie 12
17710 Padasjoki

Toritun luontopolun kartta (pdf)

Virmaila

Virmaila on Päijänteen suurin saari. Saarella on kolme pientä lampea. Saareen pääsee siltaa pitkin ja kesäisin myös laivalla. Virmaila kuluu osittain Päijänteen kansallispuistoon. Höysniemen tulentekopaikan lähelle pääsee autolla.

 

Padasjoen luontopolut videoituna

Postiosoite

Padasjoen kunta
PL35
17501 PADASJOKI

Käyntiosoite

Kellosalmentie 20
17500 PADASJOKI

Ota yhteyttä

Puhelinvaihde 
03 552 911 (arkisin 9-15)

etunimi.sukunimi[at]padasjoki.fi
kirjaamo[at]padasjoki.fi
palaute[at]padasjoki.fi